Aurinkorannikon patikkablogi 32: Kaapelivuorelta Torremolinosiin

Keskitalven olosuhteet ovat Espanjan vuoristoisella ylängöllä usein epävakaat, ja kuuden maissa laskeutuva pimeä voi yllättää ikävästi oudommalla reitillä kulkevan. Niinpä on hyvä lähteä katsomaan, millaisia ennen kulkemattomia reittejä näin uuden vuoden aikaan olisi tarjolla aivan kotiovelta ilman autokyytiä.

Vaellusreitistö GR-249, "Gran Senda de Malaga" http://www.gransendademalaga.es/en/4724/resume tarjoaa 35-etappisten patikointiverkoston, jota kulkemalla pääsee tutustumaan Malagaa ympäröivään vuoristoon peräti 745 kilometrin matkan verran. Ei lopu käveltävä kesken! Lähinnä kotiovea kulkee kuitenkin reitin toiseksi viimeinen etappi GR-249-34 (nimi voisi olla houkuttelevampikin) joka kulkee Benalmadenasta Alhaurin de la Torre-kylään. Tätä reittiä kuitenkin improvisoidaan nyt uuteen uskoon.

Joulun aikana pidetyn pienen flunssan ja kaikenlaisen fyysisen inaktiivisuuden jälkeen tuntuu hyvältä idealta skipata reitin alun 600 metrin nousu Benalmadenasta ja ajella sen sijaan kaapelihissillä ylös Calamorro-vuorelle, josta voi helposti laskeutua alas reitille. Hissi kulkee talvella sään salliessa loppiaiseen asti klo 11-18, joten kyytiin vaan. Kauniin ilman houkuttelemana väkeä onkin kertynyt aika paljon odottamaan vuorelle pääsyä..

Tänne kyytiin vaan

Pian pääseekin kotikaupunkia Espanjassa ihailemaan hanhikorppikotkan vinkkelistä.

Edessä alhaalla Tivoli, Calamorro-vuosi siintää edessä ylhäällä.

Calamorro-vuorella siirrytään hieman hissin tulosuunnassa takaisin päin, missä vuorta lähtee itään päin kiertämään huoltotie. Maisemia Benalmadenan suuntaan voi ihailla kaukoputkella tai ilman.

Polku laskeutuu aluksi alas Calamorro-vuorta betonista huoltotietä pitkin karun kauniissa maisemassa.

Aika karua paljaalla etelärinteellä...

Kasvit eivät saa olla kovin vaativia pärjätäkseen täällä.

15 minuutin kävelyn jälkeen saavutaan opasteelle "Benalmadena 6 km" ja "Alhaurin de la Torre 6.3 km", tästä käännytään oikealle Alhaurin suuntaan. 15 minuuttia tästä tulee viiden kyltin opaste, jossa alin opaste Alhaurin suuntaan näyttää 5.4 km. Maisemat sekä pohjoiseen vuoristoon että etelään Välimerelle ovat huikaisevat jälleen kerran. Lämmintä vaatetusta saa karsia pois päältä, sortsit ja T-paita riittävät loppureissulle.

Pohjoiseen

Etelään

Seurataan kylttejä "Albergue Canada del Lobo", "Refugio "Canada del Lobo". Kyseessä pitäisi olla jonkinlaiset retkeilymajat joissa olisi hostelli- ja ravintolatoimintaakin, mutta espanjalaiseen tyyliin paikat ovat suljettuja loistavasta kelistä jo monista retkeilijöistä huolimatta. Nettisivut ilmoittavat hostellin olevan kiinni turvallisuussyistä, mitä ihmettä.

En ole kertaakaan onnistunut löytämään espanjalaista retkeilymajaa joka olisi auki, olivatpa miten uusia hyvänsä. Tämäkin on valmistunut vuonna 2017...

Kiva hostelli, mutta kiinni

Kiva retkeilymaja, mutta kiinni

Refugion jälkeen autokelpoinen tie päättyy, ja polku jatkuu hyväpohjaisena alas rinnettä.

Ihanteelliset olosuhteet retkeilyyn. Polun varressa kasvavat rosmariini, salvia ja timjami. Lämpöä 16 astetta.

Jään koko ajan patikkaseurasta jälkeen kännykän räpsähdellessä.

Seuraava etappi onkin lähdöstä 1t 30 minuutin päässä kyltti, joka osoittaa vasemmalle Alhauriniin ja taaksepäin Benalmadenaan. Kertomatta jää, että oikealle vievä polku johtaa Torremolinosiin, mutta suunta näyttää niin selkeältä että lähdetään sinne päin.

Nyt poiketaan polulta GR-249 eikä kyltti opasta minne vie polku alas mäkeä, mutta kyllä se Torreen vie.

Torremolinos aukeaa alhaalla.

Tässä tulee polun ainoa hiukan hankalampi osuus, jyrkkä ja aika kivinen lasku kohti rantaa. Joku hinta pitää maksaa helposta hissinoususta ylös...

Rosmariini kukkii kauniisti, mutta polku on aika piikikäs. Melkoisia naarmuja saa sääriin ja käsivarsiin.

Loppumatkasta yllättää laakson pohjalla melkoinen datsa. Jonkin sorttinen kotipuutarhakin edustalla. Kukahan täällä asustaa, autiolta näyttää..

Erikoinen asumus, näyttää tosin tyhjältä nyt.

Loppumatka kulkee tasaista polkua pitkin kohti Torremolinosia. Siinä vaiheessa kun polku muuttuu taas autokelpoiseksi käytöstä poistetun kalkkikivilouhoksen luona, paljastuu harmillinen ilmiö, joku idiootti on käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja kipannut alueen täyteen rakennusjätettä. Onneksi tällaiset näyt ovat harvinaisia ja polut lähes poikkeuksetta täysin roskattomia.

Autopistan alituksen jälkeen ollaankin jo melkein Torremolinosin keskustassa lähellä, lähellä Tykistöpuistoa, Parque de la Bateria. Suomalaiset kutsuvat aluetta Patteripuistoksi, käyhän sekin.

Yhteenveto: Kiva päiväkävely, helppokulkuinen, sopii kaikille kouluikäisestä lähtien. Alkureissun kaapelihissi herättää varmaan ihastusta nuoremmassa väessä. Ainoa vähän hankalampi paikka on noin puolen tunnin jyrkkä laskeutuminen Torremolinosiin vievän polun alussa. Kesä-elokuussa reitti on kuuma kävellä ja liian suojaton auringolta. Jos polvet vaivaavat, voi harkita reitin kulkua toiseen suuntaan mikä tosin tarkoittaa noin 800 metrin nousua Calamorro-vuorelle. Reippailija voi pidentää matkaa sivuuttamalla Kaapelivuoren ja kävelemällä koko matkan Benalmadenasta/-aan.